Inspiraatiota syyspukeutumiseen

Vaikka nippanappa loikkasimme juuri syyskuun puolelle, olen ehtinyt haaveilla syyspukeutumisesta päässäni jo pienen ikuisuuden. Olen jo hetken halunnut kaivaa nahkatakit esille, pistää shortsit talviunille, ottaa nilkkurit laatikoistaan ja haaveilla muhkeista neuleista, sekä huiveista. Vaikka kesästä on aina hiukan haikea luopua, odotan syksyä silti super innolla. Se, jos joku vasta inspiroivaa aikaa onkin!

Onneksi ajankohta on jo käsillä ja kohta saan ihan oikeasti vetäistä nuo yllämainitut niskaani ja sanoa byebyet tylsälle shortsivalikoimalleni, joista en ole ollut niinkään inspiroitunut tänä kesänä ;) Inspiraatio-kansioni suorastaan pursuaa toinen toistaan inspiroivempia syystamineita, joten kurkkastaanhan minkälaisissa värimaailmoissa minut tullaan tänä syksynä näkemään;

Valkoista, kiiltonahkaa, mustaa, nahkaa, kultaisia yksityiskohtia ja asusteita..

Hauska nähdä miten oma tyyli kehittyy kokoajan, ihan tietämättään. Blogin alkuvaiheilla en olisi voinut kuvitellakkaan (koskaan!) pukeutuvani muuhun kuin nudeen ja vaaleisiin sävyihin. Oli sifonkia, röyhelöitä, hopeanvärisiä asusteita, tyttömäisiä hiuspantoja. Monet sieltä ajoilta kulkeneet lukijat tämän varmasti muistavatkin - olin aivan fanaattinen nudehullu! Olin varma, että olen vihdoin löytänyt sen "oman juttuni" ja tyylini, enkä olisi koskaan voinut tuolloin kuvitella joskus vielä lämpeäväni nahkahousuille, mutta niin se mieli vaan muuttuu ja ihmiset sen mukana.

Viime kesän lopulla huomasin kasvaneeni yli siitä vaaleanpunaisesta hattarasta, johon päästä varpaisiin verhouduin. Hopeanvärisiin asusteisiinkaan ei tuntunut enää luontevalta sujahtaa - olinkohan saanut yliannostuksen omasta tyylistäni?

Ja vaikka nyt puhutaankin niinkin vakavasta aiheesta, kuin omasta pukeutumisesta niin täytyy myöntää, että jo pelkkä ajatus jostain "erilaisesta" hämmennytti. Muistan pukeneeni nuden sävyjä ylleni vielä pitkään, vaikka se ei tuntunut enää niin omalta jutulta, koska en vain yksinkertaisesti uskaltanut tuoda jotain uutta ja erilaista pukeutumiseeni. Piti olla sitä tuttua ja turvallista.

Hauska ajatella näin jälkikäteen, mitä sitä onkaan tuolloin mielen päällä pyöritellyt. Se jos minkä olen oppinut on, ettei oma tyyli ole varmastikkaan koskaan täysin valmis. Uskon, että ihmiselle kehkeytyy erilaisia "tyylejä" elämän ja etenkin identiteetin mukana ja ne kehittyvät jatkuvasti. Niinkuin silloin teininä kun conssit ja vahvat rajaukset olivat THE juttu (kyllä, minullakin!) ja ei aikaakaan kun kuviohin astui jo hempeän vaaleanpunaiset rusettipuserot. Ja nyt taas klassisemmat vaatekappaleet pienellä särmällä varustettuna tekevät mielestäni tyylistä kiinnostavamman.

Kuvat: Pinterest & Classy In the City

Ainut seikka minkä olen vanhasta tyylistäni säilyttänyt on se, että pohja toimii samana. Rakastan klassisia, yksinkertaisia vaatteita ja yritän soveltaa niitä pukeutumiseeni edelleen. Rusettipannat eivät siis ole totaalinen ei, vaan saattavat kulkeutua päivänasuuni edelleenkin. Tyylini ei siis kovin radikaalisesti muuttunut, mutta minulle jo mustaan pukeutuminen on huima harppaus eteenpäin, niin hassulta kuin se kuullostaakin. Ja se, että ihan rehellisesti voin todeta viihtyväni tuossa värissä nykyisin.

Joten, tänä syksynä tsemppaan jokaista liikkumaan yhden askeleen mukavuusalueeltaan ja kokeilemaan jotain uutta! Itse lupaan saada mun pepun kursittua nahkapökiin ja repäisen!!! :D